‍

FINSCI-hankkeen kampanjassa yleisö pääsee valitsemaan, minkä aihealueen tutkimuksesta ja tutkijasta he haluavat kuulla lisää. Huhtikuussa 2024 kampanjassa etsittiin tutkijaa, joka tarkastelee sananvapautta mediassa. DECA:n Reeta Pöyhtäri tarttui haasteeseen. Miksi aihe kiinnostaa Reetaa, ja miten hän sitä tutkimuksessaan lähestyy? Alle on koottu kampanjan kysymykset ja Reetan vastaukset niihin.

Kerro lyhyesti tutkimussuuntauksestasi?

“Tutkin niin uutismediaa ja journalismia kuin sosiaalisen median alustoilla käytävää keskusteluakin. Sananvapaus on perusoikeus, jota kuuluu jokaiselle. Sananvapauteen kuuluu paitsi oikeus ilmaista mielipiteitä, myös oikeus vastaanottaa ja välittää tietoa vapaasti. Keskeistä sananvapauden toteutumisen kannalta on, kuka sananvapauttaan tosiasiallisesti voi käyttää, missä ja miten, kenen tuottama tieto saa näkyvyyttä ja millä tavoin ja millaista tietoa levitetään. Lisäksi tärkeitä ovat kysymykset vastuusta ja etiikasta: ammattimaisen uutismedian toimintaa koskevat lait ja journalistin ohjeet vastuullisesta sanankäytöstä. Toisaalta kenenkään sananvapauteen ei kuulu oikeus käyttää vapauttaan niin, että samalla loukataan muiden oikeuksia. Tutkimuksessani olen käsitellyt myös sananvapauden ja nykyisen mediaympäristön mahdollistamia lieveilmiöitä kuten verkkovihaa ja häirintää. Tarkastelen kaikkia näitä kysymyksiä useista eri näkökulmista: esimerkiksi kuinka uutismedia tekee työtään ja käyttää sananvapauttaan, miten tavalliset ihmiset toteuttavat sananvapauttaan verkkoalustoilla ja millaista sananvapauden käyttöä erilaiset sosiaalisen median alustat mahdollistavat.”

Miksi aihe kiinnostaa sinua?

“Aihe kiinnostaa koska se liittyy niin vahvasti koko yhteiskuntaan. Lopulta sananvapaudessa on kyse demokratiasta ja siitä, millaista yhteiskuntaa sananvapauden käytöllä tuetaan ja ketkä kaikki siihen pääsevät osallisiksi. Sananvapauteen liittyy valta. Lähtökohtaisesti esimerkiksi uutismedialla, viranomaisilla ja poliitikoilla on näkyvää sananvaltaa. Erityisesti uudet viestintävälineet ja sosiaalinen media ovat murtaneet tätä asetelmaa ja nykyisin sananvaltaa on muillakin tahoilla. Perinteisiä sananvallan käyttäjiä myös haastetaan aktiivisesti ja heidän tuottamaansa tietoa kyseenalaistetaan. Tämä on johtanut siihen, että voi olla entistä vaikeampaa tunnistaa, mikä tieto on todenmukaista tai ketä kannattaisi kuunnella. Kamppailua käydään siitä, kuka tai mikä yhteiskuntaamme määrittelee. Edelleen perinteiset valta-asetelmat ovat vahvat, mutta he, jotka oikeuksiensa perään äänekkäimmin huutavat, eivät välttämättä ole heikoimmassa asemassa. Kaikkiaan sananvapaudessa on kyse hyvin perustavanlaatuisista asioista, joihin ei ole yksiselitteisiä helppoja vastauksia.”

Mikä on ollut mullistavin oppimiskokemus alallasi?

“Työskentelin pari vuotta asiantuntijana YK:n alaisessa Unescossa, jossa ohjasin toimittajien sananvapauteen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita kehittyvissä maissa. Epävakaissa tai autoritäärisissä valtioissa kansalaisilla ei tyypillisesti ole sananvapautta eikä usein muitakaan oikeuksia. Kansalaisten ja uutismedian toimintamahdollisuudet ovat rajallisia. Ilman näitä oikeuksia ja mahdollisuuksia on hyvin vaikeaa muuttaa tilannetta tai tavoitella toisenlaista yhteiskuntaa. Siitä huolimatta ihmisillä on vahvaa toivoa ja uskoa parempaan, ja he ovat valmiita rohkeisiin tekoihin muuttaakseen asioita. Tietenkään pelkkä sananvapaus ei riitä, vaan ensimmäisenä ihmiset tarvitsevat ruokaa, suojaa ja turvaa jokapäiväisessä elämässään. Kehittyvissä maissa toimittajat usein ovat monitaitureita: toimittajia, opettajia ja aktivisteja. Journalismi voi tähdätä aktiivisesti muuttamaan tilannetta toisin kuin meillä, missä journalismi useimmiten pyrkii tarkastelemaan asioita etäämpää. Toisaalta tämä kokemus myös opetti, että vaikka asiat Suomessa ovat kansainvälisessä vertailussa monella tapaa hyvin, meilläkin täytyy tehdä työtä demokratian, toimivan ja vastuullisen yhteiskunnallisen keskustelun sekä sananvapauden turvaamiseksi. Edelleen tarvitaan keinoja siihen, että kaikilla on mahdollisuus käyttää sananvapauttaan turvallisella tavalla ja tulla aidosti kuulluksi.”

Mikä muu sinua kiinnostaa?

“Oikeastaan kaikki! Tykkään ottaa asioista selvää lukemalla ja oppia uutta. Olen myös erilaisten kurssien suurkuluttaja: aina voi ehtiessään opiskella vaikkapa uutta kieltä tai uusia kädentaitoja. Pidän myös luonnossa kulkemisesta sekä luonnon ja lintujen tarkkailusta. Ihmismieli ja psykologia ovat myös äärettömän kiinnostavia.”

‍

FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) on tiedepääomaa tutkiva hanke. Tavoitteena on tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta jokaisella olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä. Kun osaa tunnistaa oikean tiedon väärästä, pystyy tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, eikä altista itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle ja manipuloinnille. Yhteinen tiedepääoma edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista.

‍

‍

‍