Outi Puukko & Riku Neuvonen

Toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä ja kunnianloukkauksista keskusteltiin oikeustieteen ja journalismin tutkijoiden voimin Tampereen yliopistolla 12. toukokuuta. Seminaarissa puhuivat professori Riku Neuvonen, toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo, tutkijatohtori IlmariHiltunen, yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri, rikosoikeuden professori Sakari Melander, tutkijatohtori Otava Piha sekä yliopistonlehtori Katja Lehtisaari.

Journalismilla on vahva demokratian ydintä puolustava rooli. DECA:n Ilmari Hiltunen ja Reeta Pöyhtäri kertoivat, että Suomi on edelleen kärkijoukossa lehdistönvapauteen liittyvissä vertailuissa. Merkittävä osa toimittajista kokee kuitenkin työssään painostusta, häirintää ja uhkailua. Tämä käy ilmi toimittajille kohdennetusta kyselytutkimuksesta.

Kokemukset häirinnästä eivät jakaannu tasaisesti toimittajien joukossa. Riskitekijöihin kuuluvat esimerkiksi tutkiva journalismi, henkilökohtainen näkyvyys, työskentely valtakunnallisessa mediassa ja mielipiteellisten juttujen tekeminen. Nuoret naistoimittajat kokevat häirintää enemmän. Ilmiö vaikuttaa negatiivisesti kokemuksiin työn kuormittavuudesta sekä voi rajoittaa tiettyjen aiheiden käsittelyä julkisuudessa.

Yhdeksi ongelmalliseksi häirinnän muodoksi on tunnistettu julkisen osallistumisen rajoittamiseen tähtäävät SLAPP-kanteet. Näissä kyse on järjestelmällisestä toiminnasta, joka tähtää julkisen keskustelun vaientamiseen. Ilmiötä ymmärretään Suomessa vielä varsin vähän.

Sananvapaus ja kunnianloukkaus Suomessa 2014–2024 -hankkeen tutkijat ovat keränneet kaikki kunnianloukkausjutuista annetut tuomiot Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan kaikki oikeusistuimeen asti edenneet tapaukset. Aineistosta on tunnistettu tapauksia, joissa osapuolena on ollut toimittaja sekä maalittamiseen liittyviä tapauksia.

EU:n SLAPP-kanteisiin puuttuvaa direktiiviä on pidetty riittämättömänä, sillä se ei kohdistu rikosoikeudellisiin tekoihin vaan yksityishenkilöiden välisiin oikeusjuttuihin. Suomessa myöskään rikoslain säännökset eivät vastaa nykyisellään järjestelmälliseen häirintään. Painopistettä tulisikin siirtää entistä enemmän järjestelmällistä häirintää ilmentäviin tekoihin, jotta suojellaan demokraattisen yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja, totesi Sakari Melander.

Rikosoikeuden uudistamisen lisäksi keskustelijat peräänkuuluttivat yhteiskunnan toimia, joilla puututaan häirinnän juurisyihin sekä tuetaan journalistista mediaa esimerkiksi viestintäpolitiikan keinoin. Toimittajan työtä freelancereina tekevät ovat ryhmä, jota tulisi huomioida erityisesti. Journalismin yhteiskunnallisella arvostuksella on merkitystä myös alalle suuntaaville opiskelijoille.

‍

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DECA-konsortio ja Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman Sananvapaus ja kunnianloukkaus Suomessa 2014–2024 -hanke.

‍