‍

Teksti: Outi Puukko, Astrid Söderström & Riku Neuvonen

EU:n digipalvelusäädöksen myötä luotettujen ilmoittajien tehtävänä on puuttua laittomaan verkkosisältöön. Miten asiantuntijat ymmärtävät luotettujen ilmoittajien rooleja ja uuden tehtävän merkityksen?

Euroopan unionin digipalvelusäädöstä eli niin kutsuttua DSA:ta sovelletaan jo toista vuotta. Asetuksen tavoitteena on kohentaa kansalaisten oikeuksia verkossa, ja sen myötä on syntynyt uudenlaisia tehtäviä sekä toimijoita, kuten luotettuja ilmoittajia.

Käynnissä olevassa tutkimuksessamme kartoitamme luotettujen ilmoittajien kenttää ja rooleja. Olemme haastatelleet Suomessa luotettuina ilmoittajina toimivia organisaatioita sekä vastaavaa viranomaista. Tutkimuksemme pyrkii avaamaan sitä, miten digipalvelusäädöksen käytännöntoteutukseen osallistuvat toimijat ymmärtävät ja muovaavat uutta tehtävää omassa työssään.

Luotettujen ilmoittajien tehtävä digipalvelusäädöksen perusteella

Haitallisen ja loukkaavan sisällön ilmoittaminen osana verkkosisällön moderointia ei ole sinällään uutta. Käyttäjillä on lähes aina ollut mahdollisuus ilmoittaa sisällöistä moderaattoreille. Digipalvelusäädös velvoittaa soveltamisalassa olevat palvelut raportoimaan moderoinnin toteutumisesta, käytännössä moderoimaan. Sitovan sääntelyn yhteydessä on tässä laajuudessa kyse uudesta ilmiöstä.

Digipalvelusäädöksessä luotettujen ilmoittajien tehtävä määrittyy yhtenä osana prosesseja, joilla puututaan laittomaan ja haitalliseen verkkosisältöön. Luotetut ilmoittajat ovat väline etenkin haitallisen tai laittoman sisällön seurantaan, ja tarkoituksena on parantaa sisällön moderoinnin laatua digitaalisilla alustoilla. Verkkoalustojen tulee käsitellä luotettujen ilmoittajien tekemät ilmoitukset laittomasta sisällöstä nopeasti ja tehokkaasti. Tätä tukee alustojen velvollisuus raportoida moderointikäytännöistään.

Luotetun ilmoittajan aseman voivat saada erilaiset organisaatiot. Statusta haetaan kansallisesti ja sen kriteereinä on osoittaa riippumattomuus alustoista, pätevyys omalla alalla ja uskottava kokemus työstä. Suomessa luotetun ilmoittajan asemaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta ja se on myönnetty kolmelle organisaatiolle: Pelastakaa Lapset ry, Somis Enterprises Oy (Someturva) ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK).

Eurooppalaisten ilmoittajien kenttä

Euroopassa on kansallisia eroja luotettujen ilmoittajien määrässä. Syyskuuhun 2025 mennessä 40 organisaatiota on saanut luotetun ilmoittajan statuksen 13:ssa jäsenvaltiossa. Esimerkiksi Ranskassa luotetun ilmoittajan asema on jo kahdeksalla organisaatiolla, Itävallassa kuudella ja Suomessa, Kreikassa ja Liettuassa kolmella. Joissakin maissa, kuten Irlannissa ja Unkarissa, luotettuja ilmoittajia on vain yksi. Osassa jäsenvaltioista luotetut ilmoittajat vielä puuttuvat.

Eurooppalaiset luotetut ilmoittajat eroavat toisistaan organisaatiotyypeiltään ja asiantuntemuksen aloiltaan, joihin lukeutuvat esimerkiksi alaikäisten suojelu, tekijänoikeuksien loukkaukset sekä huijauksien ja petoksien torjunta. Monet luotetuista ilmoittajista ovat kansalaisjärjestöjä. Ilmoittajina toimii myös verkkohaittoihin keskittyviä yrityksiä. Lisäksi tehtävässä toimii valtion virastoja ja instituutioita. Tällaisia ovat esimerkiksi Irlannin keskuspankki ja Unkarin Internet Hotline, jota ylläpitää kansallinen media- ja tietoliikenneviranomainen. Luotettujen ilmoittajien kenttään linkittyy myös esimerkiksi INHOPEn (International Association of Internet Hotlines) ja Insafen kaltaisia verkostoja, joiden jäsenistä moni toimii luotettuna ilmoittajana.

Eurooppalaisten ilmoittajien kenttä kuvastaa EU:n roolia paitsi sääntelyn luomisessa, myös kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Moniluotettuna ilmoittajana toimiva yhteisö saa julkista rahoitusta joko EU:lta tai kansallisesti. Lisäksi usea luotettuna ilmoittajana toimiva yhteisö on rekisteröitynyt EU:n avoimuusrekisteriin.

Havaintoja luotettujen ilmoittajien rooleista Suomessa

Haastattelemamme asiantuntijat kuvasivat kokemuksia luotettuna ilmoittajana toimimisesta sekä odotuksia tehtävää kohtaan. Haastattelujen perusteella luotettujen ilmoittajien statusta lähestytään muun muassa mandaattina hoitaa omaan alaan kuuluvaa tehtävää, ohituskaistana sekä sääntelyvälineenä.

Luotettujen ilmoittajien aseman nähdään tukevan organisaatioiden olemassa olevaa temaattista, juridista sekä sosiaaliseen mediaan kytkeytyvää asiantuntemusta. Ilmoittajat ovat jo aiemmassa työssään keskittyneet laittoman verkkosisällön torjumiseen, eikä luotetun ilmoittajan tehtävän nähty muuttaneen merkittävästi organisaatioiden työtä. Statuksen saamista pidetään kuitenkin itsessään saavutuksena, sillä se mielletään tunnustuksena asiantuntemuksesta.  

Digitaalisten alustojen vaihtelevien käytäntöjen nähdään vaikuttavan merkittävästi luotettujen ilmoittajien työn toimivuuteen ja edellytyksiin. Digipalvelusäädöksen nojalla luotettujen ilmoittajien tekemillä ilmoituksilla tulee olla ensisijaisuus alustoilla, mikä näkyy haastatteluissa puheena luotetun ilmoittajan asemasta ohituskaistana. Alustapalveluiden välillä nähdään kuitenkin eroja ilmoituskanavissa, ilmoitusten käsittelyssä sekä niihin vastaamisessa. Tässä mielessä alustoilla ajatellaan olevan määrittelyvaltaa ilmoittajien työhön sekä digipalvelusäädöksen soveltamiseen, minkä voi nähdä heijastavan alustojen, ilmoittajien ja käyttäjien välisten suhteiden epäsymmetrisyyttä.

Vaikka luotetuilla ilmoittajilla koetaan toistaiseksi olevan rajallisesti merkitystä digipalvelusäädöksen laajemmassa toimeenpanossa, haastateltavat odottavat tehtävän kehittyvän tulevaisuudessa. Etenkin EU-komissiolla nähdään keskeinen rooli siinä, millaiseksi sääntelyvälineeksi luotetun ilmoittajan tehtävä muodostuu osana digipalvelusäädöstä.

Luotettujen ilmoittajien roolit kuvaavat tehtävän muotoutumista organisaatioiden toiminnan, digitaalisten alustojen tarjoumien sekä digipalvelusäädöksen sääntelylogiikan risteyskohdissa. Toimijoiden kokemusten ja odotusten avulla voidaan ymmärtää tarkemmin sitä, millaiseksi digipalvelusäädöksen soveltaminen muotoutuu käytännössä sekä arvioida sen tavoitteiden toteutumista.  

‍

**

Lisätietoja aiheesta:

Outi Puukko, outi.puukko@helsinki.fi

Riku Neuvonen, riku.neuvonen@helsinki.fi

Astrid Söderström, astrid.soderstrom@helsinki.fi