Tutkimus

Research

Tutkimuksen ulottuvuudet
Tutkimusryhmää johtaa professori Inga Jasiskaja-Lahti Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksemme keskittyy tiedon yhteisölliseen tuottamiseen. Erityisinä kiinnostuksen kohteinamme ovat tiedon kollektiivinen psykologinen ja episteeminen omistajuus, omistajuuden tunteen kehittyminen yhteisöllisenä tapahtumana ja sen käyttö yhteisön tarpeiden näkökulmasta. Pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: Miten tiedon luotettavuuden arviointi riippuu siitä, kuka nähdään tiedon tuottajana ja kenen intressejä tiedon nähdään palvelevan? Miten tieto ja sen kollektiivinen tuottaminen toimivat identiteetin lähteinä? Kenellä nähdään olevan oikeus tuottaa ja käyttää jotain yhteisöä koskevaa tietoa? Miten tiedon kollektiivinen omistajuus voi olla merkittävä yhteiskunnallisen muutoksen väline mm. vähemmistöryhmissä? Nämä kysymykset linkittyvät vahvasti myös kansallisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksia koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi Suomessa käydään keskustelua siitä, että etniset vähemmistöt haluavat itse määritellä itseä koskevan tiedon tuottamista ja käyttöä omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksemme keskittyy tarkastelemaan kollektiivisia omistajuuden tunteita suomalaisessa kontekstissa niin valtaväestön kuin maahanmuuttotaustaisten näkökulmasta.
Tutkimusryhmää johtavat professori Maarit Koponen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta.
Tutkimme, miten kielivähemmistöt Suomessa saavat, käyttävät ja tuottavat monikielistä tietoa. Mahdollisuus saada ymmärrettävää tietoa ja viestiä muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa ovat edellytyksiä episteemisen toimintakyvyn rakentumiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ensimmäinen tutkimustehtävämme on selvittää, miten kielivähemmistöt, erityisesti ukrainan- ja venäjänkieliset, käyttävät digitaalista mediaa ja esimerkiksi konekäännöstä tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen välineenä. Toisena tutkimustehtävänä tarkastelemme monikielisyyden, kääntämisen ja konekääntämisen roolia osana journalistien työtä. Tutkimuksemme auttaa rakentamaan kokonaiskuvaa tiedon saavutettavuuden merkityksestä ja käännösalgoritmien roolista kielivähemmistöjen arjen tukena.
Tutkimusryhmää johtavat apulaisprofessori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta ja akatemiatutkija Tuomas Ylä-Anttila Helsingin Yliopistosta.
Analysoimme kansalaisten, poliittisten ryhmien ja instituutioiden välisten viestintävirtojen rakenteita ja pyrimme tunnistamaan hetket, ongelmat ja logiikan, jotka synnyttävät episteemisiä riskejä, kuten kärjistynyttä polarisaatiota ja disinformaatiokampanjoita. Vaikka nämä ongelmat voivat johtua poliittisista identiteeteistä ja jännitteistä, ne voivat vahvistua algoritmien ja ulkopuolisten toimijoiden manipuloinnilla. Keskitymme siihen, kuinka polarisoitunut viestintäympäristö rajoittaa yksilöiden episteemisiä kykyjä, vahingoittaa tosiasioiden kiertoa ja heikentää yhteiskunnan vastustuskykyä tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimme verkostoanalyysimenetelmillä kolmea episteemistä riskiä: hybridipropagandaa, kärjistynyttä polarisaatiota ja asiantuntijoiden episteemisen auktoriteetin kyseenalaistamista. Kehitämme uusia metodologisia työkaluja ja työskentelemme yhdessä poliittisten toimijoiden ja toimittajien kanssa luodaksemme työkaluja episteemisten riskien tunnistamiseen ja torjumiseen.
Tutkimusryhmää johtavat yliopistonlehtori Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta ja professori Mervi Pantti Helsingin yliopistosta.
Tutkimme viestintäympäristön muutoksen vaikutuksia mediatoimijoita kohtaan tunnettuun luottamukseen ja niiden arvovaltaan. Tutkimme myös, miten yhteiskunnan tiedollista toimintakykyä ja luottamuksen rakentumista journalistista mediaa kohtaan voidaan tukea. Tarkastelemme kysely- ja haastatteluaineistojen avulla media-alan ammattilaisten näkemyksiä heidän vastuustaan yhteiskunnan tiedollisen toimintakyvyn tukemisessa sekä journalismiin kohdistuvista tulevaisuuden uhista. Haastatteluihin sekä teksti- ja verkostoanalyysiin perustuva tutkimuksemme analysoi sekä eri väestöryhmien että ”vasta-asiantuntijoiden” tuntemaa epäluottamusta perinteistä mediaa kohtaan. Tuotamme uutta tietoa siitä, mistä aikaisemmassa tutkimuksessa osoitettu kasvava epäluottamus johtuu ja millä keinoin vasta-asiantuntijat rakentavat omaa tiedollista arvovaltaansa. Tarkastelemme ja kehitämme yhdessä mediatoimijoiden kanssa journalistisia käytänteitä ja innovaatioita. Arvioimme uusien ammatillisten normistojen kehittämistä tukeaksemme journalismin ja sen yleisöjen välistä luottamusta. Keskeisiä tutkimuskohteita yhteistyössä partnereidemme kanssa ovat julkisen palvelun median tehtävät muuttuvassa viestintäympäristössä (YLE), journalistin ohjeiden uudistaminen (JSN), toimittajien kohtaama häirintä (Jokes), journalististen sisältöjen moniarvoisuuden edistäminen (Vikes) sekä moniäänisyyden mittaaminen (YLE).
Tutkimusryhmää johtavat professori Risto Kunelius Helsingin Yliopistosta ja yliopistotutkija Riku Neuvonen Helsingin yliopistosta.
Tarkastelemme episteemisen toimintakyvyn kehittämistä yhteiskunnallisen keskustelun säädöksissä, politiikkaohjelmissa ja -verkostoissa ja yhteiskuntateorian piirissä. Tuotamme kriittistä erittelyä siitä, miten tiedollisia oikeuksia koskeva politiikka- ja säädöskeskustelu liittyy aatehistorialliseen kehitykseen, ja miten tämä keskustelu vastaa uusien olosuhteiden (kansainvälisyys, uudenlaiset toimijat) haasteeseen. Ylläpidämme tilannekuvaa siitä, millaista kriittistä keskustelua eri maissa ja akateemisissa traditiossa näistä asioista käydään. Tutkimme empiirisesti suomalaisten politiikkaverkostojen toimijoiden käsityksiä tiedollisen toimintakyvyn ja oikeuksien kannalta tärkeiden poliittisten linjausten, prosessien ja julkisen keskustelun intensiivisten kiistojen yhteydessä. Lisäksi pohdimme haastatteluihin ja julkisen keskustelun aineistojen analyysiin perustuvissa tapaustutkimuksissa, miten kansainvälisen poliittisen keskustelun ja säädösten soveltaminen suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu.