Tutkimuskonsortio DECA ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttivat loppukeväästä 2023 kyselytutkimuksen 15–79-vuotiaille suomalaisille. Kyselyssä kartoitettiin yleisöjen mielipiteitä median vallasta, vastuusta ja luottamuksesta. DECA:n Minna Horowitz ja Imagine-hankkeen Janne Matikainen tarkastelivat aineistoa nuorten, 15-24-vuotiaiden, näkökulmasta (n=85). Alle on koottu muutamia keskeisiä havaintoja tämän ikäryhmän kokemuksista.

Median käyttö

Yli 90 % ikäryhmästä käyttää sosiaalista mediaa ja viestipalveluja (WhatsApp, Signal ym.) kerran päivässä tai useammin. Osapuilleen 50 % kertoi käyttävänsä uutismedioiden verkkosivuja ja mobiilisovelluksia sekä videopalveluja, kuten YouTube vähintään kerran päivässä. Silti, kun vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä uutislähdettä, 81 % kokee uutismedioiden verkkosivut ja mobiilisovellukset tärkeiksi lähteiksi - seuraavaksi tärkeimpänä koetaan sosiaalinen media (jopa 69 %). Television kokee tärkeäksi reilu kolmannes ja viestipalvelut vajaa neljännes vastaajista.

Disinformaatio

Vastaajat kokevat kohtaavansa disinformaatiota suhteellisen usein. Vajaa kolmannes kohtaa disinformaatiota usein tai hyvin usein TikTokissa ja keskustelufoorumeilla. Noin viidennes kertoo kohtaavansa disinformaatiota Twitterissä (X) ja erilaisissa viestipalveluissa. Yli kuudennes vastaajista kokee myös kohtaavansa valheellista viestintää kaupallisissa medioissa usein tai erittäin usein. Ylen suhteen sama osuus on vain n. 8 %.

Ikäryhmä ei kuitenkaan täysin usko kykyihinsä tunnistaa disinformaatiota. Täysin samaa mieltä väittämästä “Koen voivani tunnistaa kohtaamani valheelliset media- ja verkkosisällöt (nk. disinfomaatio, fake news)” on 17 % vastaajista. Osittain samaa mieltä väittämän kanssa on 72% vastaajista.  

Luottamus eri uutis- ja tietolähteisiin

Luottamusta tässä vastaajajoukossa koetaan Yleisradiota (67 % luottaa täysin, 29 % luottaa osittain), lehdistöä (19 % luottaa täysin, 75 % osittain), kaupallista televisiota (13 % luottaa täysin, 73 % osittain) ja perhettä/ ystäviä (15 % luottaa täysin, 82 % osittain) kohtaan. Somevaikuttajia kohtaan luottamusta ei juuri ole, ja jopa neljännes vastaajista ei luota heihin lainkaan. Some- ja videoalustat eivät myöskään herätä suurta luottamusta tässä ikäryhmässä: 15 % vastaajista ilmoitti, ettei luota niihin lainkaan.

Medialuottamuksen rakentuminen

Journalistiset periaatteet, kuten uutisten ajankohtaisuus ja objektiivisuus, ovat tärkeita miltei kaikille kyselyn vastaajille. Erilaisuuden huomioiminen on myös keskeistä, vaikkakin viidennes vastaajista ilmoittaa, ettei se ole heille tärkeää. Reilu kolmannes kokee, että toimittajan henkilökohtaisilla arvoilla ja uskomuksilla on vaikutusvaltaa mediassa ja vain joka kymmenes ei usko niiden vaikuttavan sisältöihin ollenkaan. Miltei kolme neljännestä vastaajasta kokee, että taloudelliset tekijät vaikuttavat mediaan ja jopa 19 % kokee taloudellisten tekijöiden vaikutusvallan olevan erittäin suurta.

‍

Aiheeseen liittyviä tutkimusjulkaisuja:

Nuoret on monikko: Nuorten mediasuhteet ja mediavälitteinen tieto digitaalisten alustojen ajalla.

Kriittistä ja monimuotoista: nuoret aikuiset ja luottamus mediaan.

‍

Lisätietoja aiheesta:

Minna Horowitz, DECA (minna.aslama@helsinki.fi)  

Janne Matikainen, IMAGINE (janne.matikainen.helsinki.fi)

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍