Teksti: Minna Horowitz & Arseniy Svynarenko

Kansalliset mediat voivat rakentaa yhteiskunnallista luottamusta, mutta se vaatii eri yleisöjen huomioimista eri tavoin: sekä kielivalinnoilla että sisällöillä. DECA-konsortio oli mukana suunnittelemassa Cultura-säätiön vuotuista konferenssia, joka järjestettiin 20.11.2025 otsikolla Medialuottamuksen rooli kotoutumisessa. 

DECA:n Katja Lehtisaari alusti konferenssissa luottamuksen monimuotoisuudesta ja journalismin keskeisyydestä demokraattiselle osallistumiselle ja osallisuudelle. Lehtisaaren esitys pohjusti Miksi luottaisin - dialogista työpajaa, jossa keskusteltiin siitä, miksi ja millä tavoin kotimaiseen mediaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan luotetaan.

DECA:n Arseniy Svynarenko ja Antti Kivijärvi ovat tutkineet medioiden käyttöä venäläis- ja ukrainalaistaustaisten piirissä. Erityisesti nuorille sosiaalisen median kanavat ovat keskeinen uutisten ja yhteiskunnallisen tiedon lähde. Kuitenkin heidän kulttuuriset ja poliittiset identiteettinsä sekä kokemuksensa eroavat toisistaan ja sen seurauksena luottamuskokemukset mediasta ja muista yhteiskunnan instituutioista ovat usein erilaisia. Tutkimushaastatteluissa ukrainalaistaustaiset kertoivat luottavansa suomalaiseen mediaan ja instituutioihin, kun taas venäläistaustaisten haastateltavien piirissä luottamus oli vähäisempää. Samat havainnot toistuvat myös Ylen tuoreessa kyselytutkimuksessa. 

Niin DECA:n tutkimuksissa kuin Cultura-säätiön konferenssissa toistui selitys epäluottamukselle: ”kaikkia mielipiteitä ei ole edustettuna”. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että suomen kielen osaaminen ei välttämättä vahvista luottamusta suomalaiseen mediaan. Monet Suomessa asuvat venäläiset seuraavat tiiviisti venäläistä valtiollista tai opposition uutismediaa. 

Myös Miksi luottaisin -dialogissa keskusteltiin siitä, että luottamus on valinta, joka perustuu vahvasti yksilön identiteettiin. Kotoutumisen kannalta on tärkeä muistaa, että yksilöt tulevat erilaisista kulttuureista ja heidän näkemyksensä mediasta sekä muista yhteiskunnallisista instituutioista Suomessa voivat rakentua aiempien kokemusten varaan. Kuten DECA:n tutkimuksessa, myös työpajassa korostettiin kuitenkin sitä, että vaikka monenkieliset sisällöt kotimaisessa mediassa ovat tärkeitä tapoja tiedottaa ja osallistaa suomalaisia, yksilön äidinkieli ei välttämättä merkitse samaa kuin hänen identiteettinsä.

Luottamuksen kokemusten moninaisuus ilmeni esimerkiksi siten, että yksilö voi olla tiiviisti sitoutunut luottamaan tiettyihin medioihin ja sisällöntuottajiin – tai luottaa niihin “kevyesti” tai  väliaikaisesti. Myös epäluottamuksen kokemus on monitahoinen, mutta pettymys yhteiskunnan instituutioihin nähtiin keskeisenä osatekijänä. Luottamusta tukemaan esitettiin monikielisten sisältöjen ohella huumoria sekä persoonavetoista journalismia, jossa korostuu autenttisuus. 

‍

**

Ks. myös: 

DECA:n Katja Lehtisaaren ja Minna Horowitzin blogi Cultura-säätiölle: Medialuottamus tarvitsee taitoja ja tiloja.

Blogi Mediapoolin ja Uutismedian liiton dialogista Cultura-säätiön konferenssista.

RARE DOCS: Some & sota -lyhytdokumentti syventyy siihen, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa yhdistyy sosiaalisen median vaikuttajien arkeen ja miten se on vaikuttanut identiteettiin kielen ja kansallisuuden kysymyksissä.  

‍