Minna Horowitz & Jussi Salmi

Petteri Orpon hallituksen viestinnän periaatepäätöksen (2023) mukaan valtioneuvoston viestinnän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratian ja kansanvaltaisen päätöksenteon edellytyksiä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii viestinnältä järjestelmällistä sananvapauden, avoimuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Selkänojana periaatepäätökselle sekä hallituksen ja valtioneuvoston yhteiselle viestinnälle toimivat Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa hyväksytyt viestinnän arvot, tavoitteet ja periaatteet. Näitä ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys. 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 2025 valtioneuvoston ministeriöiden viestintöjen kokoamisesta valtioneuvoston kansliaan 1.7.2026 alkaen. Ammattijärjestöjen, viestinnän ammattilaisten ja tutkijoiden kannanotoissa on kannettu huolta avoimuuden ja demokratian heikkenemisestä. Uudistuksen valmistelussa on vakuutettu, että ministeriöiden poliittisella ja virkamiesjohdolla säilyy valta päättää viestinnän sisällöistä ja johtamisesta. 

Muuttuva mediaympäristö haastaa valtioneuvoston viestinnän

Journalismi on perinteisesti toiminut tiedonvälittäjänä päättäjien ja kansalaisten välillä, mutta nykyisin poliittiset päättäjät ja viranomaiset tavoittavat kansalaisia suoraan omilla kanavillaan ja välineillään ilman perinteistä journalistista portinvartijaa. Viestinnän ammattilaiset tekevät poliittisen ja virkamiesjohdon ohjauksessa valintoja siitä, mistä asioista viestitään, millä kanavilla, millaisella sävyllä tai kuvituksella.

Journalismin portinvartijaroolin murros kytkeytyy laajempaan muutokseen siitä, miten tieto ylipäätään rakentuu ja välittyy nykyisessä mediaympäristössä. DECA-hankkeessa tarkastellaan tätä muutosta yhteiskunnan, mediakentän ja yksilöiden näkökulmista: millaista tietoa ihmiset kohtaavat ja millaisia vaikutuksia algoritmisella ohjauksella on julkisen keskustelun moninaisuuteen. Nämä kysymykset ovat keskeisiä myös valtioneuvoston viestinnän arvioinnissa, sillä viranomaisten viestit eivät tavoita kansalaisia tyhjiössä vaan osana jatkuvasti muokkautuvaa alustavälitteistä tiedon ekosysteemiä

On aiheellista kysyä, kuinka hyvin viestintä on vahvistanut, hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti, demokratian ja kansanvaltaisen päätöksenteon edellytyksiä? Ovatko edelliset hallitukset toteuttaneet Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisia arvoja, tavoitteita ja periaatteita? 

Hallituksen politiikkaa seurataan kyllä monin tavoin. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi Suomen talouden tilaa ja Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa, ja lainsäädännön arviointineuvosto antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Lisäksi hallituksen käytössä on tiedepaneeleja, jotka seuraavat ja tukevat hallitusta niiden politiikkatoimissa. Mikään taho ei kuitenkaan arvioi, miten valtioneuvoston viestinnän periaatteet toteutuvat.

Kansanvallan ja yhteiskunnallisen luottamuksen edellytyksenä on kansalaisten kokemus mahdollisuuksistaan osallistua päätöksentekoon. OECD:n parin vuoden takaisessa kartoituksessa ja syksyn 2025 Eurobarometrissa hieman alle puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa kansalliseen hallitukseen. Vaikka kotimainen luottamustaso on kummankin tahon mukaan tutkittujen maiden keskiarvoa korkeampaa, OECD:n kartoitus todentaa merkittävän notkahduksen suomalaisten luottamuksessa vuodesta 2021 vuoteen 2023. Samoin Valtioneuvoston tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn syksyn 2025 tulokset osoittivat, että luottamus instituutioihin oli pienen nousun jälkeen pudonnut ja demokratian toimintaan heikentynyt. 

Demokratia tarvitsee riippumatonta viestinnän arviointia

Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on oikea-aikainen ja selkeä julkishallinnon viestintä. Sen puute murentaa luottamusta, synnyttää hämmennystä, arveluja ja pahimmillaan tahatonta tai tahallista, nopeasti leviävää valheellista viestintää. Muun muassa YK ja OECD korostavat niin kutsuttua informaatiointegriteettiä osana yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä. Tuoreen Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta luo paitsi vahva ja itsenäinen mediakenttä, myös luotettava ja mahdollisimman avoin, vuorovaikutteinen julkinen viestintä sekä eri tahojen yhteistoiminta. 

Viestinnän arvioimiseen voi ottaa mallia toiselta kansanvaltaa tukevalta sektorilta, mediasta. Journalistin ohjeet, alan oma koodisto, tukee median vastuullisuutta ja edistää julkista keskustelua journalismin etiikasta. Julkisen sanan neuvosto (JSN) puolestaan arvioi hyvän journalistisen tavan toteutumista ohjeiden perusteella. Kuka hyvänsä voi kannella neuvostolle, jos kokee yksittäisen median toimineen vastoin ohjeita.

Tutkimushankkeet, kuten DECA, tuottavat ymmärrystä siitä, millaisessa algoritmisessa tiedon ympäristössä julkinen viestintä nykyisin toimii ja millaisia odotuksia se asettaa avoimuudelle ja luottamukselle.Kansalaisten luottamus täytyy ansaita ja avoimuus näyttää toteen käytännössä. Tarvitaan riippumatonta arviointia siitä, kuinka valtioneuvosto onnistuu sen omien suositusten mukaisessa viestinnässä ja kuinka se vahvistaa demokratian ja kansanvaltaisen päätöksenteon edellytyksiä. Valtionhallinnon viestintäsuositus tulee myös päivittää uuden toimintaympäristön mukaiseksi, avoimesti kansalaisyhteiskuntaa osallistaen. 

Kirjoittajista:

Jussi Salmi on ympäristöministeriön viestintäjohtaja ja DECA-hankkeen yhteistyökumppani. 

Minna Aslama Horowitz toimii tutkijana ja vuorovaikutusvastaavana DECA-hankkeessa.

‍